Takaisin artikkeleihin
Työmatkaliikkuminen osaksi henkilöstöliikuntaa, HR:n käytännön toimenpiteet osallistumiskynnyksen madaltamiseksi
Henkilöstön aktivointi
8.2026
Työmatkaliikkuminen: Hyvinvoinnin katvealue vai ratkaiseva mahdollisuus?
Arjen työmatkat jäävät usein organisaatioiden henkilöstöliikuntastrategiassa aliedustetuiksi, vaikka niiden potentiaali arkiaktiivisuuden lisääjänä on merkittävä. Työmatka ei ole puhdasta vapaa-aikaa eikä työaikaa, mutta se muodostaa tilaisuuden liikkeen lisäämiseen ilman ylimääräisiä ajallisia investointeja. Liikkuva työelämä -barometrissa havaitaan, että työmatkaliikkumista tukevat toimenpiteet jäävät suomalaisissa yrityksissä selvästi harvinaisemmiksi kuin esimerkiksi harjoittelun tukeminen työpäivän aikana tai vapaa-ajalla. Tämä tarkoittaa, että HR:llä on käytännön mahdollisuus ottaa uusi rooli osallistumiskynnyksen madaltajana ja tukea henkilöstöä liikkumaan matalalla kynnyksellä juuri työmatkojen yhteydessä. Innovatiivinen ja arjen realiteetit huomioiva lähestymistapa avaa uuden oven henkilöstöliikunnan vaikuttavuudelle ja osallistavuudelle.
Tukimuodot työmatkoille, mitä suomalaiset työpaikat jo tarjoavat?
Työmatkaliikkumisen tukeminen ei tarkoita pelkkää työsuhdepyöräetua. Tuore Henkilöstöliikunnan barometri nostaa esiin, että noin 40 prosenttia työnantajista on tarjonnut työsuhdepyörää, mutta muut tukimuodot, kuten työasiapyörät, työsuhdematkaliput ja kaupunkipyörien käyttömahdollisuus, ovat selvästi harvinaisempia. Yllättävän moni työpaikka on kuitenkin järjestänyt suihku- ja pukutiloja, ja jopa 73 prosenttia tarjoaa ne henkilöstön käyttöön, mikä suoraan madaltaa kynnystä kävellä tai pyöräillä töihin. On kuitenkin huomioitava, että monien tilaratkaisujen ensisijainen käyttötarkoitus ei välttämättä ole työmatkaliikkuminen, vaan esimerkiksi työturvallisuusvelvoitteet. Silti HR:lle tämä tarjoaa valmiin mahdollisuuden nostaa esiin työmatkaliikunta organisoidumpana ja aktiivisesti viestittynä henkilöstöhyvinvoinnin osana.
Esteet, ja niiden ylittäminen käytännössä
Suomalaisten työpaikkojen osallistumiskynnyksiä selvittäneet tutkimukset korostavat, että kyse ei useimmiten ole haluttomuudesta liikkua vaan arjen realiteeteista: aikatauluista, kulkureiteistä ja pienistä logistisista esteistä. HR-päättäjien kannattaa lähestyä työmatkaliikkumista käytännönläheisesti: esimerkiksi tarjoamalla turvalliset pyöräparkit, huomioimalla työvaatetuksen säilytysratkaisut sekä viestimällä sallivasti työmatkaliikkumisen vaihtoehdoista. Työmatkaedun ja muiden liikuntamuotojen yhdistäminen voidaan rakentaa osaksi organisaation laajempaa aktivointiohjelmaa, esimerkiksi lanseeraamalla yhteisiä teemapäiviä, haasteita tai järjestelmällistä seurantaa. Tämä lähestymistapa huomioi erilaisten elämäntilanteiden ja liikkumisen tapojen moninaisuuden, avainasemassa on valinnanvapaus ja kynnysten tietoinen madaltaminen.
Kampanjat ja kulttuurimuutos: Työmatkaliikkumisen normalisointi
Vaikka tilat ja edut ovat tehokkaita työmatkaliikkumisen tukijoita, kulttuurin ja viestinnän vaikutusta ei voi ohittaa. Työpaikoilla, joissa työmatkaliikkuminen nähdään normaalina osana työarjen käytäntöjä, osallistuminen on selvästi helpompaa ja sallivampaa. HR voi rakentaa näkyvyyttä esimerkiksi kuukausittaisilla teemoilla, työyhteisön yhteisillä tavoitteilla (esim. työmatkakilometrit) ja kannustaa vertaistukeen arjen esimerkeillä. Konkreettiset palkitsemismallit, kuten pienimuotoiset kampanjat palkintojen kanssa, eivät yksin luo pysyvää muutosta mutta voivat olla portti omaksumaan aktiivisempia tapoja pitkäjänteisesti. Juuri tässä kohtaa ohjattujen henkilöstöliikuntaohjelmien ja helpon, saavutettavan kuntosalivalmennuksen yhdistäminen madaltaa osallistumiskynnystä myös niille, jotka eivät perinteisesti koe olevansa "liikunnallisia" henkilöitä.
Kiinnostuitko käytännöllisestä mallista, joka yhdistää työmatka- ja liikunnan tuet? Tutustu Fitvalmennuksen palveluun ja pyydä yhteydenotto.
Tutustu Fitvalmennus yrityksille -palveluun ja keskustele, miten ohjattu henkilöstöliikunta voisi sopia organisaatiollesi.
